Kyyneleet valuivat noroina poskillani kun suljimme tänään kotimme oven viimeistä kertaa. Tämä oli meille niin rakas, ihana ja hyvä koti. Paljon iloa, onnen hetkiä ja toteutuneita haaveita kätkeytyi noiden seinien sisään.
Kollaaseja olisi voinut tehdä lukuisia, niin paljon muistui mieleen muistoja ja hetkiä vuosien takaa. Remppa-aikana meni kilotolkulla irttareita, mitenhän mulle käy raksa-aikana.. Se tunne kun remontti valmistui, kiirettömät ensihetket aamupalapöydässä tai iltapäiväkahvit uudella terassilla. Tupaantuliaiset, kihlajaiset ja lukemattomat muut kekkerit ystävien kanssa. Maxi tuli taloon ja jännityksellä odotimme, miten Nipsu ottaa hänet vastaan. Kaikki on mennyt tähän päivään asti veljeksillä niin hienosti, ovat varsinainen parivaljakko. Kaikki häihin liittyvä, hääpäivän aamuvalmisteluista lähtien liittyvät niin vahvasti tähän kotiin. Olen kiitollinen kaikesta siitä, mitä olen täällä saanut kokea.
Aikansa kutakin, nyt on aika mennä eteenpäin. Onneksi ne kaiken tärkeimmät saa mukaansa ja myös muistot säilyvät ikuisesti.
Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Käsi kädessä, niinkuin tässä kuvassa, olemme valmiita uuteen seikkailuun. <3
Ihania hetkiä tuli teillä vietettyä. Kuten sanoit, muistot säilyy ikuisesti. ❤
Niinpä, onneksi <3
Huh, otsikko säikäytti.. 😉
Näinhän se menee, uusia muistoja ei voi saada ennen kuin vanhat on pakattu haikeana muistojen laatikkoon.
Nyt joku toinen tulee varmasti yhtä onnelliseksi kuin te tässä kodissa <3
Uusi aikakausi alkaa ja olen innolla mukananne uudella matkalla!
<3:lla Katja
Ihanasti kirjoitettu Katja <3 Uskon ja toivon, että uusi asukas saa vähintäänkin yhtä mahtavia muistoja tuolla rakkaudella tehdyssä kodissa. Odotan myös uutta matkaa niin innokkaana ja malttamattomana, ihanaa että olet sillä mukana! <3
Voi apua, mulla tuli valtavan suuri tippa linssiin ❤ Ihania muistoja mahtui niihin seiniin, mutta varmasti vähintään yhtä mahtavia on edessä❤
Niinpä, uskon niin <3
Onneksi muistot pysyvät sydämessä ikuisestl. ❤️
Kiitos Jenna. <3